Valmistuksen hiilestä irtautumisen tila 2026

Teollisuus muodostaa noin neljäsosan maailmanlaajuisista energiaperäisistä päästöistä, ja suurin osa siitä tulee kourallisesta vaikeasti vähennettäviä prosesseja. Polku näiden sektoreiden nollanettoon on nyt kohtuullisen hyvin kartoitettu — sähköistä se mitä voit, talteenota se mitä et voi, ja vaihda loput puhtaisiin polttoaineisiin — mutta lasku on suuri ja aikataulu tiukka. Tämä raportti kokoaa julkiset luvut siitä, missä valmistuksen hiilestä irtautuminen on vuonna 2026 ja mitkä vivut todella liikkuvat.

Teollisuus on noin neljäsosa energiaperäisestä CO2:sta

25%Teollisuuden suorat CO2
Teollisuuden osuus maailmanlaajuisista energiaperäisistä CO2-päästöistä, 2022 (IEA).

Source: IEA — Industry — Energy System (2023)

Teollisuussektori päästi suoraan noin 9 gigatonnia CO2:ta vuonna 2022 — noin neljäsosan kaikista energiajärjestelmän päästöistä — kun prosessipäästöt lasketaan polttoaineen polton rinnalle. Pieni joukko materiaaleja hallitsee tätä kokonaisuutta: rauta ja teräs, sementti sekä kemikaalit muodostavat yhdessä suurimman osan siitä. Tämä keskittyminen on syy siihen, miksi hiilestä irtautumisen ponnistelut keskittyvät niin vahvasti muutamaan prosessireittiin sen sijaan, että ne jakautuisivat tasaisesti tehdaslattialle.

Raskaan teollisuuden pääomalasku mitataan biljoonissa

Teräksen kustannusnousu vuoteen 205030%Sementin kustannusnousu vuoteen 205045%
Ennustettu tuotantokustannusten nousu hiilestä irtautumisesta, likimääräinen (McKinsey).

Source: McKinsey & Company — Decarbonising the world's industries: a net-zero guide for nine key sectors (2021)

Neljän raskaimman sektorin — ammoniakin, sementin, etyleenin ja teräksen — täydellisen hiilestä irtautumisen arvioidaan tarvitsevan jotain 11 biljoonan ja 21 biljoonan USD välillä vuoteen 2050 mennessä, ja laajaa vaihteluväliä ohjaa pääosin nollahiilisen sähkön tuleva hinta. Analyytikot ovat eri mieltä tarkasta luvusta, mutta yhtä mieltä suuruusluokasta. Kustannus näkyy myös tuotteessa: vihreän teräksen ja sementin ennustetaan kantavan tuotantokustannuslisiä noin 30 % ja 45 % vastaavasti, minkä vuoksi ostokysyntä ja hiilen hinnoittelu ovat yhtä tärkeitä kuin teknologia.

Sähköistys skaalautuu talteenottoa nopeammin

CCUS toiminnassa alkuvuonna 202550 MtCCUS-hankeputki vuoteen 2030430 Mt
Maailmanlaajuinen CO2:n talteenottokapasiteetti, megatonnia vuodessa

Source: IEA — CCUS projects around the world are reaching new milestones (2025)

Siellä missä hiilestä irtautuminen voi toimia olemassa olevalla kalustolla, se etenee. Valokaariuunireitti ylsi noin 29 prosenttiin maailmanlaajuisesta raakateräksen tuotannosta vuonna 2024, edellisvuoden 28,6 prosentista, kierrättäen romua sen sijaan että pelkistäisi malmia masuunissa. Hiilen talteenotto sen sijaan pysyy varhaisvaiheessa: noin 50 megatonnin vuotuinen talteenottokapasiteetti oli toiminnassa alkuvuonna 2025, ja hankeputki viittaa noin 430 megatonniin vuoteen 2030 mennessä, jos ilmoitetut laitokset rakennetaan. Kuvio on selvä — sähköistys ja tehokkuus tekevät lähiajan työn, kun taas talteenotto ja puhdas vety vielä todistavat itsensä laajassa mittakaavassa.

FAQ

Mitkä teollisuudenalat ovat vaikeimpia hiilestä irtautua?

Rauta ja teräs, sementti ja klinkkeri sekä bulkkikemikaalit ovat vaikeimpia. Ne yhdistävät korkean lämpötilan lämmön kemiallisiin prosessipäästöihin, joita sähkönsyötön vaihtaminen ei ratkaise, joten ne tarvitsevat uusia prosessireittejä, puhdasta vetyä tai hiilen talteenottoa pelkän tehokkuuden sijaan.

Onko hiilen talteenotto vai sähköistys suurempi lähiajan vipu?

Sähköistys ja tehokkuus tekevät enemmän lähiaikana, koska ne käyttävät todistettua laitteistoa ja maksavat itsensä nopeammin takaisin — valokaariuunireitti valmistaa jo noin kolmasosan maailman teräksestä. Hiilen talteenotto kasvaa mutta on yhä pieni, noin 50 megatonnia vuodessa toimivaa kapasiteettia, joten se on pidemmän aikavälin vipu päästöille, joita ei voi sähköistämällä poistaa.

Sources

Aiheeseen liittyvää

All data reports →